More from: luonto

Suomi matkailukohteena: luontokohteet

Suomi on tunnettu puhtaasta luonnosta: tuhansista järvistä, metsistä ja Lapin tuntureista. Tässä artikkelissa esitellään joitain luontokohteita, joista Suomeen suuntaava matkailija löytää varmasti itselleen sopivia vaihtoehtoja. Mukana on sekä erätaitoja vaativia kohteita että helpompia rantakohteita.

Urho Kekkosen kansallispuisto

Jos mielii patikoimaan Lappiin, Urho Kekkosen kansallispuisto on yksi tunnetuimmista ja samalla Suomen toiseksi suurin kansallispuisto (pinta-ala 2550 neliökilometriä). Puistossa on monipuolisia vaellusreittejä: sekä aivan aloittelijallekin sopivia vaihtoehtoja puiston länsiosissa, että pidempiä ja vaativampia erämaareittejä. Yleensä vaellukset aloitetaan Kiilopään tunturikeskukselta.

Hossan kansallispuisto

Hossan kansallispuisto sijaitsee Suomussalmella, Venäjän rajan tuntumassa Kainuussa. Puistossa on kaikkiaan 130 järveä ja lampea, joissa voi uida, meloa ja kalastaa. Merkittyjä polkuja on laaja, yhteensä noin 90 kilometrin pituinen verkosto. Kooltaan retkeilyalue on 90 neliökilometriä. Retkeilijöitä palvelee Hossan luontokeskus, jonka sivuilta löydät lisää tietoja Hossan tarjoamista reiteistä.

Koli

Koli edustaa suomalaista kansallismaisemaa parhaimmillaan. Se on Pohjois-Karjalan korkein vaara Pielis-järven rannalla, Itä-Suomessa. Kolin korkeus merenpinnasta on 347 metriä. Kolin kansallispuiston alueella retkeilijöitä palvelee luontokeskus Ukko.

Hailuoto

Hailuoto sijaitsee Oulun edustalla ja se on yksi parhaista saaristolaistunnelman ja rantaelämyksen yhdistävistä kohteista Suomessa. Hailuodossa on pitkiä hiekkarantoja ja dyynejä, joista tunnetuin on Marjaniemen uimaranta. Oman tunnelmansa luovat Hailuodon majakka ja kalastajamökit. Hailuodon saarella pääsee kesällä ilmaisella lautalla Oulunsalon satamasta. Rannan lisäksi Hailuodossa on vuokrattavia mökkejä ja mahdollisuus patikointiin.

Yyteri

Porin Yyteri on tunnettu kuusi kilometriä pitkästä hiekkarannastaan ja dyyneistään. Rannalla oleilun lisäksi on mahdollista nauttia Yyterin kylpylähotellin altaista ja muista palveluista. Tarjolla on myös aktiivilomailijalle sopivaa tekemistä, kuten melontaa, golfia, purjelautailua ja seikkailupuisto.

Ahvenanmaa

Pyöräilijän kannattaa suunnata vaikka kesäiselle Ahvenanmaalle, joka tarjoaa hienot saaristomaisemat ja tasaisen ajomaaston. Ahvenanmaalle pääsee helposti Viking Linen lautoilla Helsingistä ja Turusta – pyörän kanssa tai ilman. Ahvenanmaan saaristoon kuuluu yhteensä yli 6 000 saarta, joista 60 on asuttuja. Pääkaupunki on Maarianhamina, missä asuu noin 11 700 ihmistä. Kaupunki on suosittu lomakohde varsinkin kesäisin, siellä voi majoittua sekä useissa hotelleissa että Gröna Uddenin leirintäalueella.


Suomalaisten elintarvikkeiden vienti

Tässä artikkelissa tarkastellaan elintarvikkeiden vientiä, jonka osuus Suomen kokonaisviennistä oli vuonna 2017 2,2 prosenttia. Koko elintarviketuotannosta vientiin menevien tuotteiden osuus on 15 prosenttia. Merkittävimpiä vientituotteita ovat maitojalosteet, juomat, lihatuotteet, makeiset ja suklaa. Viennin tärkeimmät kohdemaat ovat naapurimaat Ruotsi, Viro ja Venäjä, mutta viime aikoina osuuttaan ovat kasvattaneet merkittävästi myös Ranska ja Tanska.

Suomalaisten elintarvikkeiden potentiaali

Suomalaisilla maitotuotteilla on ulkomaista kysyntää

Elintarviketeollisuus on osaltaan auttanut paikkaamaan viime vuosien kokonaisviennin heikompia vuosia. Venäjän vuonna 2014 asettamat tuontirajoitteet vaikuttivat Suomessa varsinkin maitotuotteiden vientiin, sillä Venäjä oli ollut pitkään merkittävin kohdemaa. Tällöin elintarvikkeiden vienti Suomesta Venäjälle tippui jopa 80 prosenttia. Nyt on kuitenkin ollut näkyvissä piristymisen merkkejä myös idän kaupan suuntaan, mutta myös viennillä uusille alueille. Elintarvikkeiden vientiä vauhdittamaan on perustettu Elintarviketeollisuusliiton, Finpron ja Team Finlandin sekä eri ministeriöiden erillinen Food from Finland-ohjelma, jonka tavoitteena on kaksinkertaistaa vienti vuosien 2015-2020 aikana.

Suomalaisille elintarvikkeille nähdään olevan hyvät vientimahdollisuudet jatkossakin. Laadukkaille, puhtaille ja jäljitettäville tuotteille on kysyntää maailmalla. Jäljitettävyydellä tarkoitetaan sitä, että elintarviketoimija pystyy osoittamaan, mistä raaka-aine tai tuote-erä on tullut ja mihin lähetetty erä on toimitettu. Myös elintarvikkeiden hankinta- ja luovutusajankohdat tulee olla tiedossa. Jäljitettävyys lisää elintarvikkeiden turvallisuutta, millä voidaan hyödyntää suomalaisten elintarvikkeiden brändäämisessä.

Mihin suomalaisten elintarvikkeiden vienti keskittyy

Suurin viennin ryhmä on maitojalosteet, jonka osuus koko elintarvikeviennistä n. 30 prosenttia. Tuotteiden osuus laskenut noin neljänneksen huippuvuodesta 2014. Maitojalosteisiin kuuluu muun muassa voi ja maitojauhe. Toiseksi tärkein ryhmä on juomat, joista alkoholijuomien osuus on 12 prosenttia. Lihatuotteiden osuus elintarvikeviennistä on 11 prosenttia, enimmäkseen eri tavoin jalostettua ja säilöytyä lihaa. Makeiset ja suklaa tulevat neljäntenä, muodostaen 8 prosentin osuuden koko elintarvikeviennistä, ja viidentenä ovat leivät ja kakut viiden prosentin osuudellaan.

Suomen elintarvikeviennistä valtaosa suuntautuu yhteentoista maahan (tärkeysjärjestyksessä): Ruotsiin, Viroon, Venäjälle, Ranskaan, Tanskaan, Saksaan, Kiinaan, Hollantiin, Puolaan, Norjaan ja Yhdysvaltoihin. Naapurimaista Ruotsiin viedään eniten maitojalosteita ja makeisia, Viroon taas juomia, kuten kahvia. Venäjä oli aiemmin maitotuotteiden suurin kohdemaa, nykyään viennin kärjessä ovat rehut ja juomat. Merkittävimpiä viennin kasvukohteita ovat Ranska ja Tanska, minne molempiin vietiin eniten maitotaloustuotteita. Suomen tärkeimmällä vientimaalla Saksalla on elintarvikkeiden viennissä vain neljän prosentin osuus, jonka kärjessä ovat juomat ja makeiset.