More from: vienti

Suomen vientituotteet

Viennillä on suuri merkitys Suomen kaltaiselle pienelle ja avoimelle markkinataloudelle, ja siinä on onneksi ollut näkyvissä piristymisen merkkejä kuluneen vuoden aikana. Vuonna 2017 Suomen viennin arvo kohosi 11 prosenttia. Merkittävimpiä viennin tuotteita ovat kemian teollisuuden tuotteet kuten polttoaineet, metsäteollisuuden tuotteet sekä metallit ja metallituotteet. Koko tavaraviennin arvo kasvoi viime vuonna 15 prosenttia. 2017 vaihtotase kääntyi viimein ylijäämäiseksi 1,6 miljardilla eurolla.

Suomen merkittävimmät vientituotteet ovat seuraavat:

  • dieselpolttoaineet
  • päällystetty paperi
  • henkilöautot
  • ruostumattomat teräslevyt
  • sahatavara
  • sellu
  • lääketieteen kojeet
  • päällystämätön paperi

Autoteollisuus on noussut nopeasti Suomen vientituotteiden kärkikastiin

Listaus perustuu viennin määrään euroissa laskettuna vuosina 2016 ja 2017. Tällöin dieselpolttoaineet kohosivat listan kärkeen 4,5 miljardin euron arvollaan ja 19 prosentin vuosittaisella kasvulla. Kakkoseksi putosi päällystetty paperi 3,8 miljardilla eurolla ja puolen prosentin kasvulla. Kolmanneksi kohosi henkilöautot 2,4 miljardilla eurolla ja huikealla 114, 5 prosentin kasvulla. Autoviennin ennustetaan jatkuvan ainakin kuluvan vuoteen. Vienti suuntautuu varsinkin Saksaan, missä Suomessa kootut autot markkinoidaan edelleen. Myös laivateollisuudella on vientiä Saksan suuntaan. Neljänneksi suurin vientituote on ruostumattomat teräslevyt, joiden osuus on 2,2 miljardia euroa ja kasvu 13 prosenttia. Viidentenä on sahatavara, jota vietiin 1,8, miljardin euron arvosta ja 11 prosentin kasvulla. Yllä olevasta listauksesta ainoastaan päällystämättömän paperin osuus pieneni kahden viime vuoden aikana, ollen 7,5 prosenttia. Tämä johtuu Euroopan laajuisesta paino- ja kirjoituspaperin kysynnän supistumisesta.

Merkittäviä kauppakumppaneita Suomelle ovat mm. Saksa, Venäjä ja Ruotsi. Saksa nousi vuonna 2014 Suomen suurimmaksi vientimaaksi ohi Ruotsin (12% kokonaisviennistä) ja suurimmaksi tuontimaaksi ohi Venäjän (13,4 % kokonaistuonnista). Muista merkittäviä kauppakumppaneita ovat Alankomaat, Kiina, Yhdysvallat, Kiina ja Ranska.

Palveluiden vienti kasvussa

Tavaroiden lisäksi myös palveluiden merkitys ulkomaankaupassa kasvaa koko ajan. Suomesta vietävien palveluiden osuus nousi 26 miljardiin euroon ja lähes kolmannekseen (30%) koko viennin arvosta vuonna 2017. Suurin osuus on tietotekniikkapalveluilla ja erilaisilla insinööriosaamista vaativilla teknisillä palveluilla. Osa vientiin liittyvistä palveluista ei kuitenkaan tule tilastoiduksi, esimerkiksi tavaroiden valmistukseen liittyvät tuotekehittely ja markkinointi. Jos nämä palvelut kirjataan jo tavaran hintaan, ne lukeutuvatkin tilastoissa osaksi tavaravientiä.


Suomalaisten elintarvikkeiden vienti

Tässä artikkelissa tarkastellaan elintarvikkeiden vientiä, jonka osuus Suomen kokonaisviennistä oli vuonna 2017 2,2 prosenttia. Koko elintarviketuotannosta vientiin menevien tuotteiden osuus on 15 prosenttia. Merkittävimpiä vientituotteita ovat maitojalosteet, juomat, lihatuotteet, makeiset ja suklaa. Viennin tärkeimmät kohdemaat ovat naapurimaat Ruotsi, Viro ja Venäjä, mutta viime aikoina osuuttaan ovat kasvattaneet merkittävästi myös Ranska ja Tanska.

Suomalaisten elintarvikkeiden potentiaali

Suomalaisilla maitotuotteilla on ulkomaista kysyntää

Elintarviketeollisuus on osaltaan auttanut paikkaamaan viime vuosien kokonaisviennin heikompia vuosia. Venäjän vuonna 2014 asettamat tuontirajoitteet vaikuttivat Suomessa varsinkin maitotuotteiden vientiin, sillä Venäjä oli ollut pitkään merkittävin kohdemaa. Tällöin elintarvikkeiden vienti Suomesta Venäjälle tippui jopa 80 prosenttia. Nyt on kuitenkin ollut näkyvissä piristymisen merkkejä myös idän kaupan suuntaan, mutta myös viennillä uusille alueille. Elintarvikkeiden vientiä vauhdittamaan on perustettu Elintarviketeollisuusliiton, Finpron ja Team Finlandin sekä eri ministeriöiden erillinen Food from Finland-ohjelma, jonka tavoitteena on kaksinkertaistaa vienti vuosien 2015-2020 aikana.

Suomalaisille elintarvikkeille nähdään olevan hyvät vientimahdollisuudet jatkossakin. Laadukkaille, puhtaille ja jäljitettäville tuotteille on kysyntää maailmalla. Jäljitettävyydellä tarkoitetaan sitä, että elintarviketoimija pystyy osoittamaan, mistä raaka-aine tai tuote-erä on tullut ja mihin lähetetty erä on toimitettu. Myös elintarvikkeiden hankinta- ja luovutusajankohdat tulee olla tiedossa. Jäljitettävyys lisää elintarvikkeiden turvallisuutta, millä voidaan hyödyntää suomalaisten elintarvikkeiden brändäämisessä.

Mihin suomalaisten elintarvikkeiden vienti keskittyy

Suurin viennin ryhmä on maitojalosteet, jonka osuus koko elintarvikeviennistä n. 30 prosenttia. Tuotteiden osuus laskenut noin neljänneksen huippuvuodesta 2014. Maitojalosteisiin kuuluu muun muassa voi ja maitojauhe. Toiseksi tärkein ryhmä on juomat, joista alkoholijuomien osuus on 12 prosenttia. Lihatuotteiden osuus elintarvikeviennistä on 11 prosenttia, enimmäkseen eri tavoin jalostettua ja säilöytyä lihaa. Makeiset ja suklaa tulevat neljäntenä, muodostaen 8 prosentin osuuden koko elintarvikeviennistä, ja viidentenä ovat leivät ja kakut viiden prosentin osuudellaan.

Suomen elintarvikeviennistä valtaosa suuntautuu yhteentoista maahan (tärkeysjärjestyksessä): Ruotsiin, Viroon, Venäjälle, Ranskaan, Tanskaan, Saksaan, Kiinaan, Hollantiin, Puolaan, Norjaan ja Yhdysvaltoihin. Naapurimaista Ruotsiin viedään eniten maitojalosteita ja makeisia, Viroon taas juomia, kuten kahvia. Venäjä oli aiemmin maitotuotteiden suurin kohdemaa, nykyään viennin kärjessä ovat rehut ja juomat. Merkittävimpiä viennin kasvukohteita ovat Ranska ja Tanska, minne molempiin vietiin eniten maitotaloustuotteita. Suomen tärkeimmällä vientimaalla Saksalla on elintarvikkeiden viennissä vain neljän prosentin osuus, jonka kärjessä ovat juomat ja makeiset.